Thadou leh kuki hi tribe ni a kikhen ahitai
1. Manipur a unao tribes Non-Naga jousen kuki hi Political Nomenclature a ana kichepi ahi. *Kuki Tribe (AKT) recognition demand* hi aguh a ana kibol jing jeh in, Paite, Simte Vaiphei Gangte Zou, Thadou etc Tribes Lamkai hon ana doudal uvin ahi. Kuki chu aneitum *Kuki Pao Protagonist* um ahijeh in Paite Simte Vaiphei Gangte Zou Teddim-Chin etc hon *Kuki nomenclature* ana dalhaovin, 1995 vel in 7 Tribes ahin sem uvin, chujouvin Political nomenclature dingin *Zomi* ahin sem taove. Pu. L.B Sona Guite Ex-Zomi Council Chairman in kuki a lut ding katiu leh kotbul a mikhat heicha toh apangin kalut thei pouve, ati. Lamjangpa (Guite Bulpipan) Thadou Pao, Thadou Pon hi kuki pao, kuki pon nati laiseuvin kuki hithei pouvinge ati.
2. Kuki Tribe (AKT) demand chu alolhingin GOI Gazette notification 2003 dungjui'a AKT-2003 hi Tribe khat a recognised ahitai. *Kuki tribe (AKT-2003) hin kuki political nomenclature chu asuhbei ahitai. Kuki Nampi kiti chu bei ahitai*. British kuki, AKT-2003 tin achom chom aumpoi. Kuki chu khat bou ahi. Hichu AKT-2003 ahi. Chuleh Kuki leh AKT-2003 jong achom chom ahipoi. Mizo leh Any Mizo Tribe khat ahi banga kuki leh AKT jong khat ahi.
3. Thadou Nam in Kum sot tah kuki unification ana chepi chu kuki Tribe (AKT-2003) recognition hin *full stop* akoi ahitai. Hiche jeh a *Thadou Conclave 2015: Resurgence of Thadou Tribe* hi Delhi khopia ana kibol ahi.
4. Tunia Thadou Nam sunga Thadou hi aumlou kuki nomenclature noiya koigo teitei hohi kigel phaovin. Nangho jeh a tunia Thadou Nam leh Institution ho: Thadou Inpi, TSA, TWA, TYA hohi amachal ding banga machal theilou ahi. *Thadou Nam hi kuki tribe (AKT) hatna leh machalna dingin mangcha tahih uvin*. Tunia kuki min'a thu kisei leh thil kibol jouse hi Kuki Tribe (AKT) hatna ding ahi. Kuki organisation i.e KIM leh abahkai ho KSO, KKL, KCA etc leh kuki min'a Church denomination ho jouse hi kuki tribe (AKT) institution ahi.
5. Thadou Nam in Thadou Institution: TTC (*Now Thadou Inpi* ), TSA ho donlouva Kuki nomenclature ngailutna jalla Kuki Institution, Kuki Inpi, KSO, KKL etc ho Kum sottah hin kiboipi ahin, Kuki Institution ho jouse hi tunin Thadou Institution ho TI, TSA, TWA etc ho douvin apang taove. *Thadou minam ho chu kuki soh a pang jing jeng hen natiu ham*.
6. Thadou Nam sunga Thadou kahi tia kuki dinga natong ho kingaito phaovin. *Thadou nahiu leh kicheh in Thadou hiuvin Lang, kuki nahiu leh kicheh in kuki hitaovin*. Thadou Nam sunga AKT-B team akingaicha poi. *Thadou Nam sunga Thadou Nam hi kicheh tah a chepi phat ahitai*.
7. Thadou Nam leh kuki Nam hi mihem kibang hijongle Nam identity chom chom chepi ahitan, Thadou leh kuki hi tribe identity a kikhen ahitai. Hijeh in *Thadou leh kuki hi seimat lou ding ahitai*. Indian Constitution in freedom of choice thaneina apeh banga koima hunama identity imposed kibol lou ding ahi. Mihem ama mimal deilhenna chunga kingam ahi.
8. Thadou Nam hi hetphah lou khanga pat anaumsa ahin aumsa chu British Scholar hon record a ajihlut ahi. *Mihem in phung leh chang kinei jong leh Ham leh Pao in phung leh chang aneipoi*. Thadou Tribe (Nam) hi Ham leh Paova (Linguistics) akon'a kisemdoh ahin, *Koi hileh Thadou Pao, Custom leh Culture chepi jouse chu Thadou Minam ahi*. Thadou minam hon Thadou Nam chonna-Custom leh Culture, Pao hi ki domsang jing ding, Thadou Identity hi Govt of India leh Myanmar in hetpehna anei banga kichepi jing ding ahi. Chuleh unao tribes hotoh chamdel'a umkhom ding leh pan lahkhom ding hi kigel jing ding ahi.
Courtesy: THADOU NAM
1. Manipur a unao tribes Non-Naga jousen kuki hi Political Nomenclature a ana kichepi ahi. *Kuki Tribe (AKT) recognition demand* hi aguh a ana kibol jing jeh in, Paite, Simte Vaiphei Gangte Zou, Thadou etc Tribes Lamkai hon ana doudal uvin ahi. Kuki chu aneitum *Kuki Pao Protagonist* um ahijeh in Paite Simte Vaiphei Gangte Zou Teddim-Chin etc hon *Kuki nomenclature* ana dalhaovin, 1995 vel in 7 Tribes ahin sem uvin, chujouvin Political nomenclature dingin *Zomi* ahin sem taove. Pu. L.B Sona Guite Ex-Zomi Council Chairman in kuki a lut ding katiu leh kotbul a mikhat heicha toh apangin kalut thei pouve, ati. Lamjangpa (Guite Bulpipan) Thadou Pao, Thadou Pon hi kuki pao, kuki pon nati laiseuvin kuki hithei pouvinge ati.
2. Kuki Tribe (AKT) demand chu alolhingin GOI Gazette notification 2003 dungjui'a AKT-2003 hi Tribe khat a recognised ahitai. *Kuki tribe (AKT-2003) hin kuki political nomenclature chu asuhbei ahitai. Kuki Nampi kiti chu bei ahitai*. British kuki, AKT-2003 tin achom chom aumpoi. Kuki chu khat bou ahi. Hichu AKT-2003 ahi. Chuleh Kuki leh AKT-2003 jong achom chom ahipoi. Mizo leh Any Mizo Tribe khat ahi banga kuki leh AKT jong khat ahi.
3. Thadou Nam in Kum sot tah kuki unification ana chepi chu kuki Tribe (AKT-2003) recognition hin *full stop* akoi ahitai. Hiche jeh a *Thadou Conclave 2015: Resurgence of Thadou Tribe* hi Delhi khopia ana kibol ahi.
4. Tunia Thadou Nam sunga Thadou hi aumlou kuki nomenclature noiya koigo teitei hohi kigel phaovin. Nangho jeh a tunia Thadou Nam leh Institution ho: Thadou Inpi, TSA, TWA, TYA hohi amachal ding banga machal theilou ahi. *Thadou Nam hi kuki tribe (AKT) hatna leh machalna dingin mangcha tahih uvin*. Tunia kuki min'a thu kisei leh thil kibol jouse hi Kuki Tribe (AKT) hatna ding ahi. Kuki organisation i.e KIM leh abahkai ho KSO, KKL, KCA etc leh kuki min'a Church denomination ho jouse hi kuki tribe (AKT) institution ahi.
5. Thadou Nam in Thadou Institution: TTC (*Now Thadou Inpi* ), TSA ho donlouva Kuki nomenclature ngailutna jalla Kuki Institution, Kuki Inpi, KSO, KKL etc ho Kum sottah hin kiboipi ahin, Kuki Institution ho jouse hi tunin Thadou Institution ho TI, TSA, TWA etc ho douvin apang taove. *Thadou minam ho chu kuki soh a pang jing jeng hen natiu ham*.
6. Thadou Nam sunga Thadou kahi tia kuki dinga natong ho kingaito phaovin. *Thadou nahiu leh kicheh in Thadou hiuvin Lang, kuki nahiu leh kicheh in kuki hitaovin*. Thadou Nam sunga AKT-B team akingaicha poi. *Thadou Nam sunga Thadou Nam hi kicheh tah a chepi phat ahitai*.
7. Thadou Nam leh kuki Nam hi mihem kibang hijongle Nam identity chom chom chepi ahitan, Thadou leh kuki hi tribe identity a kikhen ahitai. Hijeh in *Thadou leh kuki hi seimat lou ding ahitai*. Indian Constitution in freedom of choice thaneina apeh banga koima hunama identity imposed kibol lou ding ahi. Mihem ama mimal deilhenna chunga kingam ahi.
8. Thadou Nam hi hetphah lou khanga pat anaumsa ahin aumsa chu British Scholar hon record a ajihlut ahi. *Mihem in phung leh chang kinei jong leh Ham leh Pao in phung leh chang aneipoi*. Thadou Tribe (Nam) hi Ham leh Paova (Linguistics) akon'a kisemdoh ahin, *Koi hileh Thadou Pao, Custom leh Culture chepi jouse chu Thadou Minam ahi*. Thadou minam hon Thadou Nam chonna-Custom leh Culture, Pao hi ki domsang jing ding, Thadou Identity hi Govt of India leh Myanmar in hetpehna anei banga kichepi jing ding ahi. Chuleh unao tribes hotoh chamdel'a umkhom ding leh pan lahkhom ding hi kigel jing ding ahi.
Courtesy: THADOU NAM
No comments:
Post a Comment
Comments not related to the topic will be removed immediately.