HILCHETNA LEH SUHDIHNA
Press Release: 6th May, 2025
Kuki Activist Dr. Lamtinthang Haokip in 3rd May, 2025 nikho a Committee on Tribal Unity (COTU) makaina noija tuchung Manipur boina jeh'a aumtalou amollemsa sopi uleh nao cheng geldohna toh kisaija "Separation Day" tia Thomas Ground, Kangpokpi District, Manipur mun'a kimana a ahoulimna thudol a Thadou Nam mipi tamtah adeh a khangthah ho puise theileh thudih lou kibapeh a kihilna aum jeh in anoija bang hin hilchetna leh suhdihna akibol in ahi.
1. Dr. Lamtinthang Haokip: "1956 kum a ijet ivei a cheng hon Kuki'te chu kithecheh hen lang hileh hung kitohmo uvin tin, agam leiset'a amaho leh amaho hung kiboi uvin tin, ti'a pao (language) dungjui'a neocha cha'a eina hopkhen'u ahi."
*Hilchetna leh Suhdina:* Masanga pat Thadou Nam/Tribe mite hi Kuki ihidiu ahitai tin Pu leh Pate kihoutohna anaum khapon, Kuki hina dinga kihahsel a sathin salung nehna jong ana umkha poi. India Danpi-1950 kichepi jouva Sorkar in kholtohna leh vetchilna umlouva 1951 kum a Article 342 dungjui'a Tribe(s) Recognition anabol hi Cultural leh Linguistics dungjui'a States Reorganisation Act, 1956 toh kitoh a State jouse a Tribe Recognition suhdihna (Tribes Amendment leh Modification) anabol uvin, hiche a chun Manipur Part-C State ajong 1951 kum a Any Kuki Tribes, Any Naga Tribes leh Any Lushai Tribes tia thum a kikoi (group) chu ama ama nam/tribe min cheh a Chon leh Pao (cultural and linguistic) dungjui'a 29 tribes a hetpehna anei ahin, suhkhen leh suhkeh ahilou leh kithecheh ahipoi tin hilchetna leh suhdihna akineije. Kuki, Naga leh Lushai tia nam/tribe tampi kisubeh/kikoikhom chu ama ama nam/tribe min cheh joh a suhdihna leh hetkhenna asempeh joh ahi. Hiche hi ijet ivei a chenkhompi ho jeh ahipon, amaho ngohding jong ahipoi. Hinla hiche tobang sensitive identity/mi-hina thua Dr. Lamtinthang Haokip in Political speech apeh hi phamo akisan, hetchetna neilouva 1956 tribe modification angoh jong hi bul leh bal neilou ahi tin sudihna leh hilchetna akipen ahi. Thadou nam leh unau-tribes dang ho jouse noisena in akilan ajeh chu Thadou hi 1956 kum a hung umpan dan'a asei in akilangin, phamo sahna sangtah akiphongin ahi. Chuleh hiche hi India danpi (constitution) noija kivaihomna Centre Sorkar jong adoudal ahidan mudoh thei ahin, hitobang thu kisei hohi Thadou nam miten itahsan lou diuvin hilchetna leh suhdihna toh kilhon in temna jong akinei in ahi.
2. Dr. Lamtinthang Haokip: "Hiche eina hopkhen paohi eijute hi jalai'a thangsa leiset chunga agam vaipona sunga nisa lhum ngailou sapkangte toh ana kidou Kukite chu Kuki kahi pouve, hiche chu kahiuve, khuche chu kahiuve tia sei mi phabeb khat ahung potdoh in, amaho thepmo ahipoi, 1956 kuma ijet ivei a cheng hon Kukite kitomosah ding ana lunggel jeh ahi."
*Hilchetna leh Suhdihna:* Hiche a thu kisei hin achesa 1st November, 2024 nikho'a Thadou Community International (TCI) leh Thadou Students' Association (TSA) makaina'a Thadou Convention, Guwahati – 2024 kimanna thuphon kibol "Thadou hi Kuki ahipoi, Kuki noi leh asunga jong aumpon, Kuki toh kimatna neilou atumbeh a um Pao leh ham chuleh chon leh khan nei Nam ahi" tia thuphon kibol chu aseina hitei ding ahin hiche toh kilhon a hilchetna nom chu ahileh - Ipu Ipa teuvin British toh Thadou Gal 1917-1919 anasat chu Kuki min a anasat'u ahipoi. Ipu ipa teuvin Kuki ahepha pouvin, Kuki tin jong ana kikou kha pouve. Tamenglong a Jampi kholaija kikhom a Sajamlhahna bolho chu Kuki Haosa ho ahipon, Thadou Haosa ho joh ahiuve. Hiche jeh a Sir Nicholar Beatson Bell, Former Chief Commissioner of Assam in, *"the war was confined to the Thadous only"* atin chuleh Renowned Scholar and Bureaucrat Makenze A in 1779 a lekha jihna a, *"the Thadous spread all over the hills surrounding the valley of Manipur"* atihi adihtah jong ahi. Thadou nam thusim aumsa hohi kihetmosah a 1956 kum'a tribe modification leh jet leh vei'a chenkhompi ho kingoh hi Thadou nam miten akipompoi tin hilchetna leh suhdihna akinei in ahi.
3. Dr. Lamtinthang Haokip: "Kuki ihiuve kati jeh'a Kuki ihidiu ahipoi, Kuki chu ihiu ahi."
*Hilchetna leh Suhdihna:* Thadou nam mite hi achenkhompi hon ana kounao min ho: Thado/Thadou by the Chins of Myanmar (Burma); Lusuong by the Lushais/Mizos; Khongjai by the Meiteis; Khongchai/Khachami by the Tangkhuls; Kusamei by the Maos; Makheng by the Anals; Thangkumsa by the Kacharis; Kuki/Cuci by the Bengali; New Kuki by the British.
Thadou Inpi Manipur in tuni nikho a Thadou nam mite henga hilchetna leh suhdihna kineinom chu ahileh Thadou nam hi tunia Dr. Lamtinthang Haokip in Kuki ihiuve atijeh a Kuki hiding ihi pouve ti kichehtah a ihetdiuvin thuphon akinei in ahi. Chuleh Thadou nam hi Bengali hon Kuki/Cuci chuleh British ten New Kuki ati jeh uva Kuki hi ding jong ahipoi. Meitei hon Khongjai atijeh a Khongjai (Khongsai) hiding ahipoi. Ajeh chu Thadou nam hi a itih apat ina kihetnao nam min Thado/Thadou hi aumsa ahin Myanmar leh India gamsunga jong Thadou nam tia agam sorkar in Thado/Thadou tia thengsel a hetpehna anei cheh ahi. India sunga Assam gam a jong Britishte vaipoh lai apat Thadou nam mite kivaipohna "Thadou Mauzadar" hi 1886 kum'a pat anaum ahitan, tuni chanin aum jinge. Chukitleh British-India First Census 1881 kum a mihem kisimna ajong Thadou hi atumbeh'a Kuki leh adang dang toh kihal louva achombeh'a anajao jingpeh ahitai. Bul leh bal neilouva "Kuki ihiuve" tia Kuki kimoh seijeng hi thudih lou ahidan leh tahsan lou ding ahidan Thadou nam miten ihetchen diuvin hilchetna leh suhdihna ahung kinei'e.
*Thuchaina:*
Kuki activist Dr. Lamtinthang Haokip in nisim 3rd May, 2025 nikho a Thomas Ground, Kangpokpi District, Manipur mun a ahoulimna'a tunia Kuki kahipoi tia thuphon bol hohi (Thadou nam mite aseina hi) ka oimo pon, amaho mitmo jong ahipon hinla 1956 kum a Tribes Amendment/Modification jeh joh ahi ("Any Kuki tribes" kilahdoh jeh ahi) tia ngohna anei hin avetsah chu amahi "Any Kuki tribes/Kuki" adia thulhangsam ahijeh in Thadou nam mite ama thuhil akon iki vendoh uva ichihthei diuvin iki hetsah nom uve. Thini, manni leh lunghemni geldoh jing nikho a amun leh aphat chuleh a nikho toh kitoh louva Dr. Lamtinthang Haokip in Thadou nam mite lah'a Thadou apomlouna leh Thadou tribe recognition kibol hi kipunkhom theilouna ahitia dih loutah a ngohna aneihi Thadou nam noisena in akilan, hijeh chun Thadou nam mite jousen tunia pat hitobang thuhil lhem ho akon iki kangse diuvin hetsahna leh temna ahung kinei'e.
Pao leh ham chuleh chon leh khan (language, custom and culture) neilou Kuki/AKT-1951 kisuhbei chu Kuki/AKT-2003 a revived kibol ahijou nunga jong Pathen sem Thadou nam mite jouse "Kuki/AKT" sunga koi ding/hetlut ding lunggel neiho hi "Kuki Supremacist Ideology" tina ahin hichu itih hijongle Thadou nam miten kipom lou ding ahi. *"Kuki/AKT-2003" hi kisuhmang jongle Thadou hohi Kuki hina ding lampi aumpoi tihi avel a Thadou nam mite henga hilchetna leh suhdihna akinei kit'e.*
Thadou hi a itih apat Thadou Pao mang jouse dinga inam min uleh akhang akhanga pat ihung kihet jing nao min ahin, ana umsa Thadou nam chu Govt. of India (centre sorkar) in 1956 kum a hetpehna anei ahi. Koi hileh Thadou pao leh ham, chon le khan (language, custom and culture) chepi jouse chu Thadou ahin, *1956 a nam/tribe hetpehna/recognition kibol hon Kuki kahi pouve atiuhi Kuki adouvu ahipon, Kuki ahilouna joh aseinao ahi*. Hiche hi constitutional distinction (India danpi toh kitoh a kihetkhenna ahin, Thadou nam mite kingailutna leh kipumkhatna ding chuleh chamdel'a chenkhomna ding joh'in ithusei leh ilasah nahouva ichih thei jing diuvin Thadou nam mite jouse henga hilchetna leh suhdihna toh kigom in Thadou Inpi Manipur in hetsahna leh thuphon akibol in ahi.
*Thuphon:* "Thadou hi Nam ahin hichu hiche nam mite kihetna min ahi. Thadou hi Kuki ahipoi, Kuki noija jong ahipoi, Kuki bahkai jong ahipoi, Kuki akon atumbeh leh achombeh a kihetna Nam min ahi. Thadou min a kiloikhomna Thadou kahi tilouva Kuki kahi tiho chuleh Thadou chu Kuki ahiti'a dih loutah a minvo khum aumleh hiche tobang kiloikhomna ho chu Thadou Nam leh amite lungtup toh akitoh poi." - *Thadou Convention, 2024*.
Sd/-
(Manggou Thadou)
Joint General Secretary
Thadou Inpi Manipur
No comments:
Post a Comment
Comments not related to the topic will be removed immediately.