1. Sopi Mizo hohi masang achu Lushei-Kuki kiti ahi. Ama hohin kichom poh ding leh alenpen hi ding adei jeh uva 1950 lang achu Kuki adalhah uva Mizo/Zo kiti nam min hi ana kisiemthu'u ahi.
2. Mizo hon Kuki kiti nam min hi athet jeh uva MNF-Kuki lamkai Pu Demkhosiek Gangte tha ding anati uleh Kuki leh Mizo ana kikhan'a state chom2:a ana ki umlo ahitai.
3. Naga leh Meilhei ho seh ahipoi, Mizo honjong Kuki hi suhmang ding ati jeh uva lungthim thuhtah neiya ama ho nam min Mizo akuon kiladoh Zo kiti hi KIM leh KNO lamkai ho ana pomsah'u ahi in, hiche hi mipi nopna umlou'a thil kibol ahi in mipi in kipomlou ahi.
4. Social media, facebook leh whatsapp lah dung ajong sopi Mizo hohin Naga leh Meilhei ho bang in Kuki nam min hi nuoise tah leh musit tah in adem uvin aseise jing uvin ahi.
5. Kuki kiti nam min hi British leh Bengali hon eikou nau ahilouleh ei minsah nau ahipoi. Kuki kiti hi British te India ahunglut masang uva umsa ahitai. British te India ahunglut jou nung 1720s langa British writer ho leh Bengali writer hon ama ho record book a Kuki nam min hi record abol mai² uva, Kuki thusim hi ajihlut mai² u ahibouve.
6. Meilhei gal kipat laiya sopi Mizo hon neh leh chah, hem leh thal neokhat ahin kithopi chu kipa aum'e, ahinla Mizo movement laiya Mizoram state delna achu Kuki chapa MNF a mi 300 val kijao'a, mi 80 val kithi a, Kukite kho 10 val kihal lha'a, Mizo galjam ho kithopina ana kinei ahi. Ahinla, Mizo movement a Kukite mi 80 val thi hojong tuni chan'a Mizo hon aluongman'u apieh nuom nailou ahi, hiche hohi sumil hih uvin, Mizo movement a Kukite panlah dan leh Meilhei gal'a Mizo ho panlah dan tekah thei ahipoi.
7. Kuki, Chin, Hmar, Bawm etc kiti hohi Zo kiti theilou ahi. Zo kiti chu Mizo nam min akuon kiladoh ahin Mizo hobou kisei na ahi. Mizo, Hmar, Bawm, Chin kiti ho jouse hi Kuki joh kiti ahi.
8. Kuki-Zo kiti jong hi sei² lou ding, Kuki bou seiding ahi. Kuki hi apom nomlou ho jeh'a ABC chang khel lele ding ahipoi, apom ho hihen lang, apomlou ho hijongleh Kuki kihi sohkei ahi.
9. Lamkai khat, gam leh nam ngailu khat nahileh Kuki ihi nau hethem nailou hohi nahet themsah ding ahi. Lamkai khat, nam ngailu khat nahileh Kuki nam suhlet nading leh Kuki nampi suh hatna dinga pan nalah ding ahi. 1950 leh 1997 lah'a kisiemdoh Mizo/Zo leh Zomi kiti ho toh country neisa Kuki hi tekah thei ahipoi.
10. Chittagong Hill Tract (Bangladesh), Northeast (India) leh Western (Burma) gamkai hi Kukiland ahilouleh Kuki country kiti chu ahi in, hiche gankai a cheng eiho pao kibah nakhat nei jouse hi Kuki ihiuve.
~Kimneihoi Haokip
👉Kukiland - Kuki Country
No comments:
Post a Comment
Comments not related to the topic will be removed immediately.